Kirsti Ellilän uusin kirja Pelastusrenkaita on jatkoa teokselle Pappia kyydissä. Siinä onkin syy, miksi tähän kirjaan tulin tarttuneeksi.

Edelisessä osassa Matleena haaveilee papin urasta, vaikka se hänen uskovaisen miehensä mielestä ei ole laisinkaan naiselle sopivaa. Tässä kirjassa Matleena huomaa, että papin ura on hänelle unelmien täyttymys, vaikka sen myötä tulee avioero naispappeutta vastustavasta miehestä, Auliksesta. Matleena muuttaa asumaan entisen kotinsa lähelle, ja pian hänestä tuntuu, että hän hoitaa lasten- ja kodinhoidon kuten ennenkin, mutta saa kaikesta vaivasta palkaksi vain koko perheen paheksunnan. Varsinkin, kun perhe alkaa saada vihiä Matleenan uudesta "ystävästä", Pyrystä, joka on Matleenaa huomattavasti nuorempi.

Ihan viihdyttävää luettavaa tämä oli, vaikka nautintoa aika tehokkaasti pienensi se, miten kiehuin lukiessani Auliksen ja muiden mielipiteitä naispappeudesta sekä perheen arvojärjestyksestä. Toisaalta, eikö kirjailija ole onnistunut tehtävässään, jos hän onnistuu herättämään lukijassaan tunteita? Plussaa siitä, että kirjassa käsiteltiin naisen rooleja (äiti, vaimo, pappi, rakastajatar) monipuolisesti.