Alice Seboldin kirjan Oma taivas päähenkilö on nuori tyttö. Kun ensi kerran tapaamme Susie Salmonin, lumisena joulukuun päivänä vuonna 1973 kadonnut tyttö on jo kuollut. Tarkkaillessaan elämää taivaspaikaltaan Susie kertoo lukijoilleen tarinan, joka hämmentää paitsi rajuudellaan myös kauneudellaan.
Tuntui riipaisevalta lukea Susien kaipuusta takaisin rakkaidensa luokse ja myös Susien omaisten surusta. Vaikka aihe onkin aika raflaava -pedofiili tappaa nuoren tytön- ei kirja kuitenkaan tuntunut liian raskaalta lukea. Hieman liian pitkä tämä tosin oli, sillä puolivälissä kirja edistyi tosi hitaasti, joten kirjaa olisi ehkä voinut tiivistää, jotta mielenkiinto olisi pysynyt paremmin yllä. Loppu oli kyllä aikamoinen pettymys, sillä olisin toivonut Susien surmaajalle kunnon rangaistusta.
