Paahdan kandintyötä ja murreaineistojen ohessa oli kiva saada jotain aivot narikkaan -tyyppistä luettavaa. Maija Porman dekkari Viimeinen kosto ei kuitenkaan tuonut toivomaani viihdettä.

Työkeikka vie yksityisetsivä Reija Ranteen Etelä-Pohjanmaalle. Kolme nuorta naista on raiskattu julmalla tavalla. Yksi heistä katoaa kotimatkalla. Hänen ruumiinsa löytyy öljysäiliön hoitokuilusta. Juttu ei innosta Reijaa, mutta kotikaupungin vaikutusvaltaisen virkamiehen yhteydenotto saa hänet lopulta suostumaan. Vähitellen koko tapahtumasarja alkaa hahmottua, ja Reija huomaa olevansa kauhukseen olevansa raiskaajan seuraava uhri.

Juoni hyppelehti kummasti paikasta toiseen. Lisäksi henkilöt olivat aika mitäänsanomattomia (heistä ei jäänyt juuri mitään mieleen) ja kerrontakin oli aika puisevaa. Tuli vaan mieleen, että kuinkakohan moni psykologi möläyttää heti kättelyssä asiakkaalleen "kerro siitä raiskauksesta". Kirja oli muutenkin aika haparoiva, vaikka olikin Porman viides romaani. Syy löytynee siitä, että Porma on omakustannekirjailija.

Kirja kehno taso oli sääli sinänsä, sillä tämänkaltaisesta juonikuviosta olisi voinut rakennella vaikka minkälaisen jännityskirjan.