Enpä olisi muistanut Annika Thorin kirjoittamaa nuortensarjaa Steffistä ja Nellistä ellei kaverini olisi muistuttanut minua niistä. Olen lukenut sarjan kaksi ensimmäistä osaa joskus yläasteella ja viimeinen vierailu kirjastoon osoitti, että kirjoja on ilmestynyt vielä kaksi lisää. Pakkohan ne on lukea kaikki.
Ekassa osassa Saari meren keskellä 12-vuotias Steffi muuttaa pikkusiskonsa Nellin kanssa Wienistä Ruotsiin pakoon toisen maailmansodan juutalaisvainoja. Siskokset matkustavat keskenään, sillä vanhemmat eivät saa lupaa tulla Ruotsiin. Tyttöjen mielissä kangastelee kuitenkin aika, jolloin koko perhe voisi olla yhdessä Amerikassa. Saarella tytöt joutuvat eri perheisiin, Nelli kiltin Alma-tädin luo, ja Steffi tiukan Märta-tädin luo. Pian Nelli on saarella kuin kala vedessä, mutta Steffillä on vaikeampaa: Märta-täti on tiukka eikä hän ymmärrä, miltä Steffistä tuntuu, kun ei ole yhtä hienoa uimapukua kuin muilla eikä hän osaa ajaa polkupöyrällä. Koulussakin kiusataan ja Steffi ymmärtää pian ettei hänestä tule yhtä saaren tytöistä, vaikka hänet kuinka valittaisiin Lucia-kulkueeseen.
Annika Thor kuvaa hienosti ja sydäntäpusertavan eläytyvästi nuoren tytön elämää tilanteessa, johon lukemattomat lapset ja nuoret joutuvat meidänkin aikanamme.
