Huolimatta kaksijakoisesta suhtautumisestani Anneli Kivelän Katajamäki -sarjaan varasin ja luin tuon sarjan uusimman osan elikkäs Katajamäellä kuohuu. Ainakin tämä osa on parempi kuin edellinen (Uusia tuulia Katajamäellä) ja todella nopeaa luettavaa. Otin kirjan mukaan junalukemiseksi, mutta ehdin painaa kirjan kannet kiinni paljon ennen määränpäätä. Muuten tämä(kin) Katajamäki kuuluu osastoon “lue yksi, olet lukenut kaiken”, mutta ei se välttämättä haittaa, kun kerran tarina on kiinnostava. Ja ainakin lukijat tykkäävät näistä kirjoista, sillä varasin kirjan itse n. 2 kuukautta sitten ja pääsin varausjonoon vasta sijalle 14.
Juonesta sen verran, että -yllätys yllätys- tämän kirjan päähenkilö ei muutakaan kylään vaan on jo aiemmista osista tuttu Mari. Mari on sanoutunut irti hotelli Honkahovin vastaanotosta ja perustanut kokki-avomiehensä Paulin kanssa pitopalvelun ja maatilamatkailuyrityksen. Uusi yritys kiristää ennen niin rakastuneen parin välejä ja pian Mari huomaa, että hänen ja Paulin väliltä on kadonnut kaikki ilo ja nauru ja että he ovat vain työkavereita. Tuohon väliin iskee Pajusen Jaakko, joka on ehtinyt aiheuttaa kylällä monenmoista hämminkiä mm. sorakuoppabisneksillään. Mari tutustuu Jaakkoon paremmin ja huomaa, että miehen korskean ulkokuoren alla onkin mukava mies. Ja mikä parasta, Jaakko saa Marin tuntemaan itsensä jälleen naiseksi. Mari ei kuitenkaan ole valmis seuraamaan Jaakkoa maailman ääriin asti, sillä vaakakupissa painaa Pauli, joka toisaalta osaa kuitenkin olla hellä ja suloinen. Pian tulee kuitenkin aika, jolloin Marilta vaaditaan aikuismaisia päätöksiä.
Aiemmista osista poiketen tässä kirjassa käsitellään myös ajankohtaisia asioita eli venäläisten maanostamista. Ajatus siitä, että Katajamäen huvilatontteja alettaisiin myydä venäläisille saa asukkaat sekaisin ja tunteet vaihtelevat rasismin ja isänmaallisuuden välillä. Tämä maanmyymisasia olikin ehkä kirjan parasta antia, sillä pidin siitä, että tarinaan tuodaan mukaan asioita oikeasta elämästä. Tähän astihan Katajamäki onkin ollut pelkkä rauhallinen tyyssijä, minne “pahan maailman tuulet” eivät edes yletä. Samaan syyssyn maanmyyntiaikeiden kanssa Katajamäelle tupsahtavat entinen opettajatar Eija-Leena puolisonsa Artun sekä adoptiopoikansa kanssa. Tämän jälkeen yksi jos toinenkin katajamäkeläinen saa tutkailla uudestaan arvojaan ja vilkaista peiliin.
Taattua tavaraa hömpän ystäville!
