Tässä nyt sitä lupaamaani Marja Orkomaa, kun sanoin silloin Muuttolintu- sarjan jälkeen lukevani muitakin kyseisen kirjailijan kirjoja. Sydänten sävyhuuhtelu on Orkoman hieman vanhempaa tuotantoa 1990-luvun alusta ja viisiosaisen Sydän- sarjan ensimmäinen osa. Vaikka kirja onkin jo aika vanha, niin esimerkiksi lamapuheet pitävät aika hyvin paikkansa nykypäivänä. Toisaalta taas kirjassa puhutaan Komulaisten avioerosta, mutta ainakaan minulle tämä pariskunta ei sano yhtään mitään. Lienee kuitenkin joku vanha merkkipariskunta:) Muutenkin Orkoman kirjoissa vilisee aika paljon viittauksia nykypäivään, esim. juuri näiden uutisten muodossa. Viittaukset tekevät kirjasta mielenkiintoisella tavalla tuoreen ja tuo aiheen lähelle lukijaa, mutta toisaalta teksti myös vanhenee helpommin.
Palataanpa kuitenkin takaisin tähän kirjaan. Sydänten sävyhuuhtelussa päähenkilönä on 44-vuotias kampaaja, Annika Kivelä, jonka elämä on periaatteessa kunnossa. On komea aviomies, kaksi kohtuullisen kilttiä murrosikäistä lasta, koira ja suhteellisen hyvin menestyvä kampaamo. Pinnan alla kuitenkin muhiin, sillä aviomies kyntää vierasta peltoa ja tyttären kanssa välit ovat enimmän aikaa kireät. Lisäksi Annikalla on vaimonsa kuolemasta masentunut isä, dementoitunut appiukko sekä muuten vain hermostunut anoppi, jotka kaikki tarvitsivat Annikan tukea ja apua. Juuri kun Annika on nääntymäisillään taakkansa alle, tulee apuun menevä sinkkuystävätär. Seija kehottaa Annikaa ottamaan lomaa ja lähtemään tämän kanssa viikoksi kylpylään hemmottelemaan itseään. Annika suostuu ja alun perin ihan viattomalla kylpyläreissulla tuleekin olemaan varsin perustavanlaatuiset seuraukset…
Pidin paljon myös Muuttolintu- sarjasta, vaikka minusta tämä uusi Sydän- sarja vaikuttaa mielenkiintoisemmalta ja todellisemmalta. Joidenkin mielestä varmaan tuntuu kuitenkin siltä, että näitä keski-ikäisten naisten valitusvirsiä on kirjoitettu tarpeeksi. Tässä kirjassa yksikään henkilö ei ärsyttänyt minua samalla tavalla kuin Muuttolinnun Marja, paitsi ehkä Annikaa kävi vähän sääliksi. Nainen kun on vähän turhan sinisilmäinen ja toisten kynnysmattona, kuten aviomiehen, tyttären ja anopin temppuilut antavat ymmärtää. Tosin kirjan loppu antoi viitteitä siitä, että Annikan elämässä alkavat puhaltaa muutosten tuulet…
Miinusta kirjan loppuratkaisusta, joka jäi avoimeksi. Avoimissa lopuissa ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta tämä kirja loppui niin selkeästi kesken, että on pakko alkaa lukea heti seuraavaa osaa ja katsoa, miten henkilöiden tarinat alkavat kehittyä. Toisaalta, kai se on kirjailijaltakin taito saada kirjan loppuun koukku, joka saa lukijan uteliaisuuden pysymään yllä ja tarttumaan uuteen kirjaan.
